top of page

Luukku 17: Joulusatu tekoälyn aikaan


SAATOIMME sortua hieman leikkimään "make it more"-trendillä, jossa tekoälyä yllytetään menemään aina hieman pidemmälle kuin edellisessä versiossa :D Lisäämme iloksenne jutun loppuun ensimmäisen kuvan ja pari välivaihetta.

Pitihän sitä kokeilla. Joka tekoälyn kanssa on leikkinyt, tietää se suoltaa helposti aikaan banaalia peruskamaa. Se on ihana asia copywritereille, jotka tuskailevat pakoputkifirman blogin täyttämisessä joululoman kynnyksellä. Lukijoille se on harvemmin ilo. Tekoälyltä saa hanasta vääntämällä tällaista:

"Yö saapui, ja Tiku palasi tammen luo. Hän oli väsynyt, mutta hänen sydämensä oli täynnä lämpöä ja iloa. Kun hän istui tammen oksalla, hän huomasi jotain ihmeellistä."

(Voit halutessasi lukea koko sadun täältä. ChatGPT:lle ei siihen annettu mitään muuta ohjeita kuin "joulusatu", ja tämän tötterön se pöräytti ulos parissa sekunnissa. Sillä on kuitenkin hallussaan perustiedot IKITOMUsta, kuten että majailemme Kalliossa, joten piru iski heti kiinni mahdollisuuteen mielistellä.) Meitä kuitenkin kiinnostivat vähän raadollisemmat joulutarinat.


Taatelikakku-Tiina yrittää järjestellä pöytää, mutta kaikki tuntuu menevän pieleen. "Tämä pöytä on kuin Piparipirjon taikina – aina levällään!" hän huutaa.

Niinpä yritimme yllyttää tekoälyä kirjoittamaan rajumpia tapahtumia. Käytimme pariin kertaan suosittua metodia, jossa vaadimme AI-raasua viemään jokaisen tuloksen aina seuraavalle tasolle. Sen seurauksena varsinkin henkilönimistä tuli nopeasti aika dadaa. Mielestämme melko viihdyttävällä tavalla. Ketkuja kun olemme, päätimme hajottaa syntyneen tarinan osiin, ja jakaa sen sekä yhä tulossa oleviin luukkuihin, että käydä sijoittamassa tarinan palasia myös satunnaisten vanhojen, jo julkaistujen luukkujen alle. Hahaa. Ihan kuin kalenterimme ei jo ennestään olisi kyllin random. Mutta tämä on meidän kalenterimme, ja teemme mitä lystäämme. Tässä kuitenkin avaus meidän joulutarinastamme, joka nyt tosiaan alkaa keskeltä. Jos haluatte päästä kurkistamaan, miten ystävämme, kuten Glögigraniitin Gröönaaja, Sillihiirulaisen Seppo ja Pirskahtelevan Pinnan Potku pärjäilevät tahmaavassa liikenteessä, tavaratalon tuskaisissa ruuhkissa ja kotimatkan koettelemuksissa, ei taida olla muuta keinoa kuin palata etsimään tarinan paloja vanhoista luukuista. Sorry.


Kerrostalon ikkunat kuin kalenterin luukut


Lumisessa rinteessä jököttävä kerrostalo on täynnä toimintaa. Sen valaistuissa ikkunoissa mitä erikoisimmat hahmot puuhaavat kuin viimeistä päivää. Tuolla laitellaan lahjoja pakettiin, tuolla tungetaan kinkkua uuniin. Neljännessä kerroksessa koristellaan joulukuusta, ja mitä! Viitosessahan pussaillaan!


Marmeladimarsalkan kotona vallitsee kaaos. Olohuoneessa Piparimuotin Pirjo yrittää pakata lahjoja, mutta jatkuvasti repeilevät lahjapaperit turhauttavat. "Tämä paperi on kuin lanttulaatikkolörpöttelijän tekoa!" hän huudahtaa, kun taas yksi repeää.


Takapihalla Joulusukkien Säkkipillin Salaperäisen Supernova-Saagan ja Tonttutossuterroristin välille syttyy kilpailu koristelusta. Säkkipilli sanoo: "Minun koristeeni ovat kauneimmat!" Tonttutossu vastaa: "Ei, vaan minun!" Kilpailun lopputuloksena koko takapiha muuttuu eläväksi joulumaaksi, jossa jokainen koriste kertoo omaa tarinaansa.


Olohuoneessa Sähköinen Sienisalaatti-Sulttaani ja Glögigraniitin Gröönaaja kokoontuvat koristelemaan joulukuusta. Sähköinen Sienisalaatti-Sulttaani sanoo: "Tämä kuusi tarvitsee piparia." Gröönaaja, joka kaataa glögiä jokaiselle, vastaa: "Ja glögillä täytettyjä palloja!"


Perheen nuorin, Sämpyläsirkuslaisten Sirkuttaja-Sami, yrittää auttaa koristeiden ripustamisessa, mutta jokainen hänen koskettamansa koriste muuttuu tanssivaksi tontuksi. "Katso, ne tanssivat!" huudahtaa Sami, kun koristeet alkavat laulaa joululauluja.


Piparimuotin Pirjo vs. Sillihiirulaisen Seppo kodinhoitohuoneessa: Piparimuotin Pirjo: "Seppo, sinun sillisalaattisi haisee! Se pilaa tunnelman!" Sillihiirulaisen Seppo: "Pirjo, joulu on sekä makeaa että suolaista. Sinun piparisi tarvitsee ripauksen silliä!"


Taatelikakku-Tiina yrittää järjestellä pöytää, mutta kaikki tuntuu menevän pieleen. "Tämä pöytä on kuin Piparipirjon taikina – aina levällään!" hän huutaa.


Sillihiirulaisen Seppo kuiskuttelee Taatelikakku-Tiinalle: "Meidän pitää yhdistää voimamme. Sinun taatelisi ja minun sillini voivat luoda jotain maagista." Tiina vastaa epäilevästi: "Jos tämä menee pieleen, se on sinun syytäsi, Seppo." Yhdessä he loihtivat taikataatelisillin, joka levittää ympärilleen sekä makeutta että suolaisuutta. Silli laulaa ja tonttutossut tanssivat.



Sen pituinen se. Tätä ihanuutta lisää jälleen huomenna! (ja edellisiä jaksoja random luukuista).

Tässä on kuva josta kaikki alkoi:



Toinen kierros tuotti aika söpön ja jouluisen kuvan. Ehkä siellä alkaa hieman jo näkyä friikahtamisen merkkejä. Kivasti detskuja jotka erottuvat suurentamattakin.



Pari yllytyskierrosta lisää, ja alettiin ns. päästä asiaan. Vai mitä mieltä olette?



Ja sitten alettiinkin olla kunnolla irti maasta. Näitä detskuja katselen mielelläni itsekin. Aika happoista kamaahan tuolta löytyy!



Ja niin edelleen. Tämän jutun kansikuvaksi päätynyt versio oli yhdeksäs kierros :)


Levotonta joulunodotusta vaan kaikille! Älkää availko naapurinne luukkuja…

Aiheeseen liittyvät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page