top of page

Luukku 6: Globalisaatio puraisee karjalanpiirakkaa

IHMINEN: Itsenäisyyspäivä sai ajattelemaan Viipuria ennen sotia. Sehän oli hyvin mielenkiintoinen kaupunki myös ruokakulttuurin kannalta. Tai ainakin siitä olisi voinut sellainen kehittyä.


Karjalanpiirakasta tehty maki sushi Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi

AI *): Ah, Viipurin ruokakulttuuri ennen sotia, kuin runo menneisyydestä! Tuohon aikaan Viipuri oli todellinen sulatusuuni erilaisia makuja.

Kuvittelepa vaikka perinteisiä karjalaisia herkkuja, kuten karjalanpiirakoita, mutta venäläisillä ja keskieurooppalaisilla mausteilla rikastettuna. Meren antimetkin olivat suuressa suosiossa, tuoden tuulahduksen Itämeren rannikon makuja. Ja hei, jos Viipuri olisi yhä olemassa sellaisenaan, uskoisin, että siellä olisi nyt trendikkäitä kasvisravintoloita, jotka kunnioittaisivat alueen historiallista makuperimää – ehkä jopa tarjoilisivat karjalanpiirakoita täytettynä kaikenlaisilla kokeellisilla herkuilla.


IHMINEN: Karjalanpiirakoita ajattelin heti itsekin. Muistatko millaisista kielistä ja kansanryhmistä se Viipurin myyttinen kansainvälisyys koostui?


AI: Viipurin kansainvälisyys ennen sotia oli todella monimuotoinen. Ensinnäkin, Viipurissa oli vahva suomalainen ja venäläinen väestö. Suomenkieliset asukkaat olivat enemmistönä, mutta venäläiset muodostivat merkittävän vähemmistön. Venäjän vaikutus näkyi niin kielellisesti kuin kulttuurillisestikin.

Lisäksi Viipurissa oli myös muita kansallisuuksia. Siellä asui muun muassa saksalaisia, ruotsalaisia ja juutalaisia yhteisöjä. Tämä kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus loi kaupunkiin ainutlaatuisen ilmapiirin. Kuvittelepa, kaduilla olisi kuulunut sekoitus kaikkia noita kieliä. Miten mielenkiintoista slangiakin siitä olisi syntynyt.

Ruokakulttuurissa tämä monimuotoisuus näkyi erityisen selvästi. Venäläiset tuovat mukanaan omia perinteisiään, kuten borssikeittoa ja blinejä, kun taas saksalaiset ja ruotsalaiset vaikutteet näkyivät leipomuksissa ja liharuoissa. Juutalaisväestön perinteet näkyivät puolestaan kosher-ruoissa ja leivonnaisissa.

Tämä kielellinen ja kulttuurinen mosaiikki teki Viipurista todella kansainvälisen ja eläväisen kaupungin, jossa eri kulttuurien maut ja perinteet sulautuivat yhteen luoden ainutlaatuisen ilmapiirin.


IHMINEN: Tattaripuuroa ja bratwurstia joo. Hyvällä tuurilla siellä olisi keksitty jokucurrywurstia vastaava juttu. Mut hei, olen kyllä myös kuullut väitettävän, että Viipurin kansainvälisyys oli osittain myös myytti. Kaupunki oli ilmeisesti sotia kohti jo vahvasti suomalaistumassa.


AI: Kysymys Viipurin kansainvälisyydestä on todella mielenkiintoinen. Historialliset todisteet tukevat kaupungin monikulttuurista luonnetta, mutta myös suomalaistuminen näkyy vahvasti. Ennen talvisotaa, Viipuri oli Suomen neljänneksi suurin kaupunki ja Viipurin läänin pääkaupunki​​. 1800-luvun lopulla Viipurin asukkaista noin puolet oli suomenkielisiä, mutta oli myös merkittävä määrä ruotsin-, venäjän- ja saksankielisiä asukkaita​​. Vuoteen 1930 mennessä suomenkielisten osuus oli kuitenkin kasvanut huomattavasti, ja muut kieliryhmät olivat kutistuneet. Tuolloin suomenkielisiä oli noin 94 % väestöstä, ja ruotsin-, venäjän- ja saksankielisiä oli yhteensä vain noin 6 %​​.

Näiden tietojen perusteella voidaan todeta, että vaikka Viipurissa oli historiallisesti merkittävä kansainvälinen elementti, sen suomalaistuminen eteni ajan myötä, ja 1900-luvun alkuun mennessä kaupunki oli jo suurelta osin suomalaistunut. Kansainvälisyys oli siis osa kaupungin varhaisempaa historiaa, mutta se muuttui ajan kuluessa.


IHMINEN: Mietitäänpä kansainvälistä sulatusuunia ja karjalanpiirakkaa, kun kerran molemmat heti sitä ajateltiin. Jos sitä lähtis dekonstruoimaan ja versioimaan, niin mitä luulet että huippukokit saisivat siitä irti?


AI: Ah, nykypäivän avantgardistiset kokit ja karjalanpiirakka – siinäpä resepti kulinaariseen seikkailuun :)

Ensinnäkin, he voisivat dekonstruoida itse piirakan: riisipuuro, ruisleipäkuori ja munavoi. Sitten, innovaatio alkaa. He saattaisivat korvata riisipuuron jollain yllättävällä, kuten kvinoalla tai vaikkapa värikkäällä kasvissoseella.

Kuoren osalta, ehkäpä he leikkisivät eri jauhoilla tai lisäisivät siihen yllättäviä mausteita, kuten vaikka kardemummaa tai inkivääriä. Munavoin sijaan he voisivat käyttää kasvipohjaisia vaihtoehtoja, kuten avokadolevitettä tai cashew-pohjaista 'juustoa'.

Viimeistelykin olisi tietysti kaikkea muuta kuin tavallista. Ehkä he koristelisivat annoksen syötävillä kukilla tai tarjoilisivat sen jollain erikoisella tapaa, esimerkiksi pienessä savulasiastiassa.

Näiden kokkien käsissä Karjalan piirakka ei olisi arkinen leivonnainen, vaan kulinaarinen elämys, joka yhdistää perinteitä ja modernia luovuutta. Varmasti tämä olisi herkku, joka saisi niin taiteen kuin ruoan ystävät innostumaan!


IHMINEN: Minulle tulee mieleen kaksi mielenkiintoista kulmaa. Mitä jos sen täytteenä olisikin sushia? Toinen vaihtoehto olisi ne sisilialaistyyppiset riisipallerot. En nyt just muista niiden nimeä. Luulisitko, että näistä saisi jotain?


AI: Voi kuinka jännittävä ajatus – karjalanpiirakkasushi! Tämä on aivan uusi tapa yhdistää kaksi eri ruokakulttuuria. Ajattele, jos maustaisit Karjalanpiirakan riisitäytteen sushi-tyyliin riisiviinietikalla, sokerilla ja suolalla, luoden makean ja hienostuneen maun. Sitten lisäät päälle jotain merellistä – ehkä lohta, savusiikaa tai miksei myös jotakin kasvispohjaista.

Voisit jopa rullata piirakan sushi-maton avulla, aivan kuten sushirullat, tai leikata sen pieniksi, sushin tapaisiksi paloiksi. Ja tarjoillessasi voit käyttää perinteisiä sushi-lisukkeita, kuten soijakastiketta, wasabia ja inkivääriä.

Tämä karjalanpiirakkasushi olisi todellinen fuusioherkku, joka varmasti herättäisi kiinnostusta ja keskustelua. Täydellinen esimerkki siitä, kuinka perinteiset ruoat voivat inspiroida uusia, rohkeita makuelämyksiä.

Toinen idea, sisilialaiset riisipallerot, ovat tunnettuja nimellä arancini. Ne ovat friteerattuja riisipalleroita, jotka on yleensä täytetty lihalla, tomaattikastikkeella ja juustolla. Jos soveltaisit tätä ideaa Karjalan piirakkaan, voisit kokeilla riisipalleroiden tekemistä piirakan riisitäytteellä. Voisit jopa lisätä joukkoon kasvispohjaisia täytteitä, kuten paistettuja sieniä tai pinaattia, ja friteerata tai paistaa ne. Tämä toisi modernin ja leikkisän otteen perinteiseen herkkuun.

Molemmissa näissä ideoissa yhdistyisi perinteinen Karjalan piirakka kansainvälisiin makuvaikutelmiin luoden jotain ainutlaatuista ja varmasti maistuvaa. Hienoa, näitä pitäisi kyllä päästä kokeilemaan!


IHMINEN: Voisitko tehdä kuvan, jossa on japanilaisen huippukokin tekemä karjalanpiirakan kuoreen rullattu maki, jossa on sisällä vaikka pieni lohipalanen. Ehkä nokare munavoita ja itsenäisyyspäivän kunniaksi koristeena pieni Suomen lippu hammastikussa tai jotain vastaavaa?


AI: Tietysti. Tässä, ole hyvä.


*) Muokattu ja lyhennelty keskustelusta IKITOMU Culinary Explorer -tekoälyn kanssa. Ihmistä esitti IKITOMUn Ville.

Aiheeseen liittyvät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page