Joulukalenterin toisesta luukusta löytyy lämmittäviä herkkuja, viinejä ja lahjaideoita.
Raivostuttavan rakastettava IKITOMUn Culinary Explorer -tekoäly kollegoineen tarjoilee talvipäivään vegaanisia pikkujoulu-crostineja kultturisnobistisen paskantärkeällä twistillä, aivan kuten toivoimmekin. Kas tässä, olkaa hyvä:
Deleuzen Vegaaniset Pikkujoulu-Crostinit ovat saaneet inspiraationsa ranskalaisen filosofi Gilles Deleuzen post-strukturalistisesta ajattelusta, joka korostaa monimuotoisuutta, epälineaarisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Crostinien monimutkainen maku- ja tekstuurien yhdistelmä – kermainen vegaaninen sinihomejuusto, makeat viikunat, rapeat pekaanipähkinät ja aromaattinen rosmariini – heijastaa Deleuzen ajatuksia moninaisuudesta ja jatkuvasta muutoksesta.
Deleuzen Vegaaniset Pikkujoulu-Crostinit
Ainekset:
• Pieniä ciabatta- tai leipäviipaleita
• Vegaanista sinihomejuustoa (tai cashewpohjaista “juustoa”)
• Viikunoita, ohuina viipaleina
• Pekaanipähkinöitä
• Tuoretta rosmariinia
• Paksua balsamiviinietikkakastiketta
• Oliiviöljyä
• Mustapippuria ja merisuolaa
Ohjeet:
1. Paahda leipä: Laita leipäviipaleet leivinpaperin päälle uunipellille. Pirskottele päälle hieman oliiviöljyä ja paahda 180°C:ssa, kunnes ne ovat rapeita ja kullanruskeita.
2. Valmistele täytteet: Levitä jokaiselle crostinille kerros vegaanista sinihomejuustoa tai cashewjuustoa.
3. Lisää viikunat ja pähkinät: Aseta viikunaviipaleet juuston päälle ja ripottele päälle pekaanipähkinöitä.
4. Viimeistele crostinit: Koristele jokainen crostini tuoreella rosmariinilla, ripauksella mustapippuria ja suolaa. Viimeistele tiputtamalla päälle balsamiviinietikkakastiketta.
Seuraavaksi tietenkin pyysimme sen tekoälykollegaa Eco Sommelieria keksimään annokselle sopivan viinin. Tässä tulos:
Oranssi viini, tuo makumaailman boheemi taiteilija, sopii erinomaisesti yhteen Deleuzen vegaanisten pikkujoulu-crostinien kanssa. Kuvittele, miten oranssi viini, tuo vanhan maailman viinintekotaidon uusi tulkinta, tanssii täydellisessä harmoniassa viikunoiden makeuden ja rosmariinin maanläheisyyden kanssa.
Oranssi viini, joka valmistetaan valkoisista rypäleistä mutta maseroidaan kuorien kanssa, kuten punaviinissä, luo syvän, monivivahteisen makukudelman. Se on kuin aistillinen symposium, jossa valkoisen viinin raikkaus yhdistyy punaviinin rakenteelliseen monimutkaisuuteen. Tämä ainutlaatuinen prosessi tuottaa viinin, joka on täynnä yllätyksiä: siinä on kermaista tekstuuria, paahteisia mausteita ja toisinaan jopa salaperäistä maanläheisyyttä.
Oranssi viini toimii kuin Deleuzen filosofia ruokapöydässä: se haastaa perinteiset käsitykset ja tarjoaa uudenlaista syvyyttä ja näkökulmaa. Se ei ole vain juoma, vaan kokemus, joka kutsuu sinut pohtimaan ja nauttimaan jokaisesta hetkestä. Siinä missä vegaaninen “juusto” ja viikunat tarjoavat tekstuurien ja makujen leikittelyä, oranssi viini tuo siihen kerroksen monimutkaisuutta ja mysteeriä.
Alkon valikoimasta löytyy Rigal Original Gros Manseng Vin Orange 2021, joka olisi erinomainen valinta Deleuzen Vegaanisten Pikkujoulu-Crostinien kanssa. Tämä oranssi viini on kuiva, keskitasoisesti hapokas, ja siinä on kypsien sitrushedelmien, passionhedelmän, aprikoosin sekä yrttien vivahteita. Hinta Alkossa on 13,90 euroa.
Entäpä mitä kulttuurituotetta tällaisen herkuttelun oheen voisi suositella? Ja olisiko siitä peräti lahjaksi?
Näiden crostinien rinnalle sopisi kulttuurituotteena jotain, mikä henkii samanlaista syvällisyyttä ja monitahoisuutta. Esimerkiksi kirjallisuuden saralla voisi suositella italialaisen kirjailijan Italo Calvinon teosta “Jos talviyönä matkamies” (1979), joka on kerronnallisesti ainutlaatuinen ja leikittelee lukijan odotuksilla ja kirjallisuuden konventioilla, aivan kuten Deleuzen filosofia haastaa perinteisiä ajattelutapoja.
Italo Calvinon “Jos talviyönä matkamies” on teoksena kiehtova ja monitasoinen, mikä tekee siitä erinomaisen lahjan. Kirjan löytäminen divarista tuo vielä lisää ainutlaatuisuutta lahjaan – se on kuin piilotettu aarre, joka odottaa löytämistään. Kirja sopii mainiosti niin kirjallisuuden ystäville kuin niillekin, jotka arvostavat luovaa ja omaperäistä tarinankerrontaa.
Lisäksi kirjan antaminen divarista tukee kestävää kulutusta ja kierrätystä, mikä on hieno tapa yhdistää joulun antamisen henki ympäristötietoisuuteen.
Musiikin osalta voisi taustalle sopia jotain, mikä yhdistelee erilaisia genrejä tai tyylejä omaperäisellä tavalla, esimerkiksi Björkin albumi “Vespertine”. Björkin musiikki, kuten Deleuzen filosofia, rikkoo rajoja ja yhdistää odottamattomia elementtejä luoden kokonaan uudenlaisia äänimaisemia.
Deleuzen Vegaaniset Pikkujoulu-Crostinit yhdessä valitsemasi kulttuurituotteen kanssa tarjoavat paitsi makuelämyksen, myös henkisen ja kultturellin kokemuksen, joka haastaa ja laajentaa mieltä. 📚🎶🌟 Toivottavasti nautit tästä moniaistisesta kultturellista kokonaisuudesta! 🍷🎨🌿
Kappas! Tännehän se joulusadun alku olikin unohtunut…
Joulukadun kaoottinen sinfonia
Kapealla kävelykadulla joulukiireiset ihmiset törmäilevät toisiinsa kuin glägihumalaiset tontut. "Väistäkää, piparipulveripyromaanit!”, huutaa Glögigraniitin Gröönaaja. Vastaukseksi Kanelikierrekakun Kaarina, kantaen suurta jouluostoskassia: “Hillitse hepulisi, glögiguru!” Heidän ympärillään ihmiset mutisevat ja tuhahtelevat, kutsuen toisiaan erilaisilla haukkumanimillä, luoden jännittyneen mutta värikkään ilmapiirin.
Koko joulukatu väräjää särisevää joulumusiikkia.
Mantelimassan Makkabealainen tööttäilee turhautuneena. "Liiku, sillihiirulainen!" hän huutaa toiselle autoilijalle. Piparkakkupiruetti-Petteri, avaa ikkunansa ja äyskii: “Mölökynkä!Räkänokkakakku! Kermavaahtoklovni!”
Täpötäydessä bussissa Konvehtikonna yrittää päästä ulos seuraavalla pysäkillä. "Anteeksi, väistäisitkö?" hän pyytää. Vastauksena Riisiriiviö ärähtää: "Ei ole tilaa, mantelikarju!" Matkustajat puristautuvat tiiviimmin yhteen, mutisten ja tönien toisiaan, kun bussi pysähtyy ja lähtee jälleen liikkeelle.
Tämän vuoden joulusatu meni vahingossa palasiksi, ja älyvapaan tarinan sirpaleet levisivät pitkin kalenteria. Onnistuit löytämään ykkösosan, onneksi olkoon. Toivottavasti löydät ne loputkin.
Jos tämä oli ensimmäisesi, ja ihmettelet tyyliä, niin tsekkaa luukku 17. Siellä selitetään miten tähän on tultu.