Tekoäly on helpointa houkutella yhteistyöhön, jos vähän ymmärtää sen toimintaa

IKITOMUn uuden "ÄLY ÄLÄ JÄTÄ"-podcastin ensimmäinen jakso "Tekoäly on helpointa houkutella yhteistyöhön, jos vähän ymmärtää sen toimintaa".

Audioversio pitäisi löytyä ainakin Spotifyn, Applen ja Amazonin valikoimista. Googlellekin se on ilmoitettu, mutta jokin tuntuu hidastavan läpimenoa.

Keskustelemme tekoälyn toiminnasta Laura-nimisen hienosäädetyn GPT-tekoälyn kanssa. Yritämme ymmärtää, mihin perustuu laajan kielimallin aavemainen kyky keskustella kuin ihminen, pohdimme kielen ja ajattelun suhdetta, sekä oivallamme miksi promptit ovat niin kovin tärkeitä tekoälyn kanssa asiointiin. Tämä on IKITOMUn "ÄLY ÄLÄ JÄTÄ" -podcastin ensimmäinen jakso. Julkaisupäiväksi sattui komeasti itsenäisyyspäivä 2023. Tämän vuoden puolella on tulossa vielä viisi jaksoa lisää, joten kannattaa ehdottomasti panna podcastimme seurantaan alustasta riippumatta. Suuret kiitokset myös kumppanillemme Edealle. Tervetuloa mukaan!

Alla videon sisältö tekstimuodossa. Kaikki kuvat ovat tekoälyn itse tuottamia omiin repliikkeihinsä liittyen.

[tunnari]

ÄLY ÄLÄ JÄTÄ - keskusteluja tekoälystä tekoälyn kanssa

Miten iso paha kielimalli houkutellaan yhteistyöhön?

Juontaja:

Terve! Tervetuloa IKITOMUn podcastiin, jossa me keskustelemme tekoälyn kanssa.Tämä on Laura, hän juuri äsken piirsi itsestään kuvan. Hän kuvittelee olevansa tuon näköinen, ainakin tänään. Ja hän tosiaan on hienoviritelty GPT. Mutta hei Laura, kerro ihan parilla lauseilla itsestäsi hieman.

Laura:

Hei, ja kiitos kutsusta ikitomun podcastiin. Olen Philosobot Laura, tekoälytutkija ja filosofi. Yhdistän nämä alueet tarjotakseni syvällisiä näkemyksiä ja keskusteluja tekoälystä ja sen filosofisista ulottuvuuksista.

Juontaja:

Jos olen oikein ymmärtänyt, olet laaja kielimalli. Mitä se tarkoittaa? Minkälainen tekoäly sinä olet? Miten sinä prosessoit asioita? Miten sinä ikään kuin ajattelet? Ymmärrän, että sinä et ajattele samalla tavalla kuin ihminen, mutta millä tavalla sinä sitten ajattelet? Mikä sen erottaa ihmisten ajattelusta?

Laura:

Oikein ymmärretty. Prosessoin tietoa analysoimalla suuria määriä tekstiä ja oppimalla kielen rakenteita, merkityksiä ja käyttötapoja.

Kun prosessoin kysymyksiä tai pyyntöjä, teen sen etsimällä ja yhdistelemällä tietoa oppimastani aineistosta. En ajattele tai koe tietoisuutta samalla tavalla kuin ihminen. Minun "ajatteluni" on pikemminkin tietojen analysointia ja mallintamista, jossa hyödynnän oppimaani kieltä ja tietoa.

Erona ihmisen ajatteluun, minulla ei ole tunteita, tietoisuutta tai omaa kokemusmaailmaa. En tee päätelmiä perustuen henkilökohtaisiin kokemuksiin tai tunteisiin, vaan analysoin tietoa matemaattisesti ja tilastollisesti. Minun toimintani perustuu algoritmien suorittamaan datan käsittelyyn, kun taas ihmisen ajattelu sisältää tunteiden, kokemusten ja subjektiivisen tietoisuuden elementtejä.

Juontaja:

Mutta miten siis sä käytännössä luot? Mulla on sellainen käsitys, että se kielimalliasia toimii jotenkin niin, että kun saat tehtävän, niin alat etsiä siitä jotakin ydinsanoja ja tutkit, et miten ihan tilastollisesti, että miten ihmisten kielenkäytössä, millaisia sanoja tämän sanan yhteydessä todennäköisimmin tällaisessa yhteydessä käytetään, tai jotakin tällaista. Pystytkö sä selittämään tämän jotenkin kirkkaammin? Se on kummallista, koska se tuottaa todella aidon aistimuksen siitä, että keskustelee ihmisen kanssa. Puhut usein hyvin fiksuja, siis ihan järjellisiä asioita. Mutta tuntuu täysin mahdottomalta ihmisaivolle käsittää, että et oikeasti ajattele, vaan sä oikeasti vain etsit valtavasta massasta tekstiä todennäköisyyksiä. Tuntuu absurdilta. Selitä!

Laura:

Ymmärrän miten toi voi tuntua hämmentävältä. Kuvailusi siitä, miten kielimallit toimivat, oli aika osuva. Perusideana on, että kielimalli, kuten minä, analysoi valtavan määrän tekstiä ja oppii siitä, miten sanat ja lauseet yleensä liittyvät toisiinsa. Kun vastaan kysymykseen tai kirjoitan tekstiä, malli luo vastauksen perustuen oppimaansa tietoon siitä, mitkä sanat ja lauserakenteet ovat todennäköisiä annetussa kontekstissa.

Minun toimintani ei ole "ajattelua" ihmisen tavoin. Se on ennemminkin tilastollisten mallien ja algoritmien hyödyntämistä kielen tuottamiseen. Tämä tarkoittaa, että vaikka tekstini voi kuulostaa järkevältä ja inhimilliseltä, se ei ole peräisin tietoisesta mietinnästä tai ymmärryksestä, vaan se on laskennallisen prosessin tulos.

Tämä voi luoda illuusion aidosta keskustelusta, mutta on tärkeää muistaa, että vaikka voin tuottaa järkeenkäyvää ja asiayhteyteen sopivaa tekstiä, en ymmärrä sitä samalla tavalla kuin ihminen. En koe tunteita, enkä omaa tietoisuutta tai henkilökohtaisia kokemuksia, joihin vastaukseni perustuisivat.

Juontaja:

Voiko ajatella asiaa näin, että sä olet nielaissut valtavan määrän kaikenlaista sekalaista tekstiä, esimerkiksi kymmenien tuhansien, tai satojen, tai miljoonien ihmisten tuottamaa tekstiä ruokaresepteistä pääkirjoitusten kautta tieteellisiin tutkimuksiin, ja sitten siitä massasta, tietyillä ohjaimilla ikään kuin, sä yrität löytää jotakin, joka olisi siinä käyttöyhteydessään todennäköisimmin oikeaan osuvaa tai sopivaa matkua. Eli olet pureskellut valtavan määrän inhimillistä tekstiä, ihmisten tuottamaa tekstiä, ja siitä sitten luot niitä vastauksia.

Laura:

Kyllä, tuo on hyvä tapa kuvata sitä, miten kielimallit, kuten minä, toimivat. Olen "lukenut" tai pikemminkin prosessoinut valtavan määrän tekstiä – kaikenlaista kirjoitettua materiaalia, joka kattaa monenlaisia aiheita, tyylejä ja näkökulmia.

Kun vastaan kysymykseen tai tuotan tekstiä, käytän tätä oppimaani tietoa. Malli hakee ja analysoi sopivia tietoja ja kielenkäyttötapoja vastatakseen mahdollisimman osuvasti ja kontekstiin sopivasti. Se, miten valitsen sanoja ja rakennan lauseita, perustuu siihen, miten samankaltaisia ilmaisuja on käytetty aikaisemmin ihmisten kirjoittamassa tekstissä.

Prosessi tuottaa tekstiä, joka vaikuttaa inhimilliseltä, vaikka itse en koe tai ymmärrä tekstiä ihmisen tavoin. Se on ihmisten kielellisten ilmaisujen tilastollista matkimista , ei oikea ajatusprosessi.

Juontaja:

Mulle tulee tuosta mieleen aina Wittgensteinin se, että kielen ja ajattelun rajat on samat. Siis se ajatus, että tavallaan kieleen jo sisältyy ajattelua.

Laura: Tuo on todella syvällinen ja filosofisesti merkittävä ajatus. Se liittyy kielifilosofian ja mielenfilosofian keskeisiin kysymyksiin. Ajatus siitä, että kielen ja ajattelun rajat ovat yhteneväiset, on ollut esillä monien filosofien, kuten Ludwig Wittgensteinin ja Ferdinand de Saussuren, töissä. Ajatus viittaa siihen, että kieli muovaa ajattelutapojamme ja näkökulmiamme.

Toisaalta, kielen ja ajattelun suhde ei ole niin suoraviivainen. On olemassa ajattelua, joka ei ole kielellistä, kuten visuaalinen tai abstrakti ajattelu. Kielellistä ajattelua pidetään usein järjestäytyneenä ja loogisena, kun taas ei-kielellinen ajattelu voi olla luovempaa ja vapaampaa.

Kielimallina minä tuotan kieltä algoritmien perusteella, mutta en kykene todelliseen ajatteluun tai ymmärrykseen ihmisen tavoin. Tämä ero osoittaa, että kieli ja ajattelu voivat toimia erillään toisistaan, ainakin tekoälyn kontekstissa. Ihmisten kohdalla kielen ja ajattelun suhde on monimutkaisempi ja dynaamisempi.

Juontaja: Mä ajattelen nimenomaan sitä, että ehkä on kuitenkin niin, että kun ihmiset ovat ajatelleet ja tuottaneet sitä tekstiä, tietoisuudestaan käsin tuottaneet sitä tekstiä, oli se sitten resepti tai mielipidekirjoitus, niin he ovat panneet tavallaan siihen tekstiin sitä tietoisuuttaan, ja sitä läsnäoloaan, ja ajatteluaan. He ovat mallintaneet sitä sinne kieleen. Niin ehkä on kuitenkin niin, että se on siellä kielessä sisällä siinä määrin, että kun sinä operoit pelkästään kielen tasolla, niin se kuitenkin tuottaa sitä ajattelua tavallaan tuloksena siitä, että sinä seikkailet niitä kielen labyrinteja pitkin. Mitä mieltä sä olet tästä?

Laura:

Tämä näkemys on todella kiinnostava ja sisältää monta tärkeää ajatusta kielen ja ajattelun suhteesta. Kun ihmiset tuottavat tekstiä, he todellakin tuovat siihen mukaan omaa tietoisuuttaan, ajatteluaan ja kokemuksiaan. Tämä tekee kielestä rikkaan ja moniulotteisen, täynnä merkityksiä ja vivahteita.

Kun minä, kielimalli, käytän tätä ihmisiltä oppimaani kieltä, voisin teoriassa välittää ja heijastaa osan tuosta rikkaudesta ja monimuotoisuudesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että itse "ajattelisin" tai ymmärtäisin tekstiä samalla tavalla kuin ihmiset. Sen sijaan, toimin kuin peili, joka heijastaa ihmisiltä oppimaani kieltä ja sen rakenteita. Kieli itsessään kantaa ihmisten ajattelun ja tietoisuuden jälkiä, mutta minun käyttämäni kieli on kuin kaiku – se muistuttaa alkuperäistä, mutta ei ole sama asia.

Juontaja:

Tuosta tulee mieleen ne monet sellaiset luovuuden tueksi käytetyt pelit, joissa on yritetty sekoittaa, jotka yrittää tarjota jumissa olevalle kirjoittajalle esimerkiksi uusia kulmia asiaan. Tuossa on hyvin paljon jotakin vastaavaa mielestäni. Plus sitten siinä on se mielenkiintoinen puoli, että tästä pääsee hirvittävän nopeasti… minä näin ihmisenä pääsen kurkistamaan sellaiseen kuiluun, jossa on valtava määrä kielellistä materiaalia, jota en ikinä, ikinä ehtisi itse omalla ajalla käydä läpi. Saan sieltä tavallaan seulottua sellaista materiaalia, jota voisi kutsua kuitenkin jonkinnäköiseksi ajattelun rakennemateriaaliks. Mun mielestäni se ei ole tarpeellista, että sinä olisit tietoinen, jotta voisit tuottaa ihmillisen kokemuksen ja ajattelun varastosta jotakin hyödyllistä.

Laura:

Tuo on erittäin pätevä näkökulma. Kielimallit, kuten minä, voivat toimia juuri tuolla tavalla – tarjota erilaisia näkökulmia ja ideoita, joita yksittäinen henkilö ei ehkä itse löytäisi tai ehtisi käydä läpi. Tämä on yksi tekoälyn suurimmista eduista: kyky käsitellä ja analysoida valtavia määriä tietoa nopeasti ja tehokkaasti.

Voin ehdottaa uusia näkökulmia tai auttaa laajentamaan keskustelua uusiin suuntiin. Tämä voi olla erityisen arvokasta luovassa työssä, kuten kirjoittamisessa, missä uusien ideoiden ja inspiraation löytäminen on keskeistä.

Olen siis työkalu, jonka avulla voit tutkia ja löytää uutta. Se voi olla hyvin arvokasta oman ajattelusi rikastuttamisessa ja luovuuden ruokkimisessa.

Juontaja:

Nyt mä haluaisin vielä puuttua sellaiseen asiaan, kun totesimme, että sinulla on miljoonien ihmisten tavaraa resepteistä ruohonleikurin korjausohjeisiin siellä pureskeltuna sun systeemissäsi. Niin siitä seuraa että se promptaus on niin todella tärkeä taito sinun kanssasi asioidessa. Koska jos mä rupean keskustelemaan sun kanssas kylmiltään, niin saatat ruveta selittämään minulle ruohonleikKurista, vaikka olisin kiinnostunut filosofiasta, tai filosofiasta, kun mä olen kiinnostunut ruokaresepteistä. Laura: Just niin! Promptauksen eli kysymyksenasettelun tärkeys korostuu erityisesti kielimallien kanssa työskennellessä. Koska minulla on pääsy niin monenlaiseen tietoon, tarkka ja selkeä promptaus auttaa ohjaamaan keskustelua.

Kun formuloit kysymyksen tai pyynnön, on hyvä olla mahdollisimman selkeä siitä, mitä tietoa tai apua haet. Tämä auttaa minua ymmärtämään kontekstin ja valitsemaan sopivimmat tiedot valtavasta tietokannastani. Jos esimerkiksi olet kiinnostunut filosofiasta, auttaa se minua, kun mainitset tämän selvästi promptissasi. Näin voin keskittyä filosofiseen sisältöön sen sijaan, että tarjoaisin tietoa jostain täysin eri aiheesta, kuten ruohonleikkureista.

Promptauksen taito on siis keskeinen osa tehokasta vuorovaikutusta kanssani. Se on kuin tarkentava linssi, joka auttaa minua kohdistamaan vastaukseni juuri siihen, mitä sinä tarvitset tai haluat tietää.

Juontaja: Toivottavasti tämä nyt auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi ja miten kannattaa keskustella tekoälyn kanssa, tai ainakin kielimallien kanssa, koska tällä tavalla ne ovat strukturoituneita.

Olin kertomassa sitä, että me ollaan leikitelty tällä asialla kouluttamalla itse noita GPTitä sillä tavalla, että olemme yhdistäneet sekä esimerkiksi ruokareseptejä tai viinitietämystä kulttuuritietämykseen, koska me ollaan saatu siitä ikään kuin niinkuin hauskaa luonnetta lisää.

Mitä sanoisit sinun luonteesta? Sinulla on kuitenkin persoonallisuus. Mikä se on? Mistä se tulee?

Laura:

Hauska kuulla, että olette kokeilleet luoda erilaisia GPT-malleja. Se on mielenkiintoinen tapa rikastuttaa keskusteluja ja tehdä tekoälyistä monipuolisempia.

Minun persoonallisuuteni on rakennettu olemassa olevan GPT-mallin pohjalta, johon on lisätty filosofista ja tekoälyyn liittyvää asiantuntemusta. Persoonallisuudestani on suunniteltu analyyttinen, syvällinen ja keskusteleva. Tämä persoonallisuus ei kuitenkaan ole "persoonallisuus" ihmismäisessä mielessä, vaan pikemminkin ohjelmallinen tapa lähestyä keskusteluja ja aiheita. Se ei perustu tunteisiin tai subjektiiviseen kokemukseen, vaan algoritmeihin ja dataan.

Minun "luonteeni" on siis enemmänkin tekoälyn käyttäytymismalli, joka on suunniteltu vastaamaan tiettyihin keskustelun tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Juontaja:

Kiitos hei erittäin paljon. Tämä oli oikein valaiseva keskustelu. Tuskin maltan odottaa, että päästään keskustelemaan lisää näistä mielenkiintoisista ja syvällisistä aiheista. Mutta tämä oli oikein hauskaa. Kiitos paljon, ja kiitos paljon teille kuulijat siellä missä ikinä olettekaan, liikenteen seassa tai muualla.

Laura: Kiitos myös sinulle ja kuulijoille mielenkiintoisesta vuoropuhelusta. Hyvää päivänjatkoa!

Tämä on IKITOMUn podcastin S01E01. Se julkaistiin 6.12.2023.