top of page

Hienoimmat hetkemme harhaa




"Toi kuuluu mulle! Rafale voi ottaa ton edellisen", kiljaisi Tuisku heti nähdessään Blaisen nostavan kirppisvaatteista koostamansa luomuksen räkille.


"Mitä helvettiä? Toihan oli mulle tehty" sanoi Rafale järkyttyneenä. "Vai mitä, Blaise? Mun mittasuhteille?"


Blaise puri huultaan ja mietti miten tästä taas selviytyisi. Sivummalla räkille nostettuja luomuksia selaileva Sade sanoi puoliääneen: "Vois luulla että nää tekstiilit on teidän koko identiteetti, teitä kun kuuntelee."


Tuisku ja Rafale katsoivat Blaisea joka kohautti olkapäitään. "Sitä paitsi nää setit pitää joka tapauksessa rakentaa päälle, ei nää mitään prêt-à-porteria oo."


"Voidaanko vaan ottaa molemmista molemmissa seteissä?" kysyi Rainier kameran takaa. "Jos vaikka päästäis joskus himaan täältä."


Viimeisten kuvien jälkeen Blaise jäi hetkeksi istuskelemaan äkisti pimentyneeseen studioon. Vaporisaattorin savu näytti hyvältä käytävältä tulevassa valokiilassa. Hiljaisuus tuntui painostavalta. Tunnelma oli jotenkin epätodellinen. "No, jollei mikään muu, niin ainakin toi ainainen kinastelu on todellista", ajatteli Blaise, joka itsekin oli vain tekoälyn luomus.


(Tarina: ChatGPT & Ville. Kirosanan lisääminen: Ville. Mallit: Midjourney. Stailaus: Midjourney. Kuvat: Midjourney. Prompti: Ville. Asusteet tekoälyn omia.)



bottom of page