Amos Rexin "Generation 2020" on ehdottomasti kokemisen arvoinen. Auki 23.8. asti (HUOM! Pidennetty aukiolo) Videolla vilahtavat ainakin seuraavien taiteilijoiden työt:
00'19 Catrin Edlund - Plastinen koti
00'21 Viktor Sundman - GYMNACIUM FOR INFELICITIES – (an orchid garden)
00'51 Beriwan Ceylan - Fake news
01'02 Venla Huhtinen
01'06 Annika Korhonen - Oletko koskaan maistanut jalkasieniburgeria?
01'15 Malin Gustafsson - Routines 1-6
01'18 Tanja Silvestrini - A Litre of Thousand Lakes
01'25 Kamala Company - Halaus
01'33 Aki Särkiniemi - Blazemountain
01'34 Heikki Korkala - The Elevator Effect
01'46 Anna-Karoliina Vainio - Love is both Honey and Venom
01'48 Lumi Wiikari - Kuuleva korva 01'39 Eero Karjalainen - Nimetön
01'41 Iiris Kamari, Alex Luonto - Menswear Project
01'43 Irene Suosalo - Collisions
01'49 Sylvester Kivelä - gintonic is my favourite drink
01'51 Minea Lång - FOCT (Future of Collective Thinking)
02'04 Anna-Karoliina Vainio - Love is both Honey and Venom
02'10 Catrin Edlund - Plastinen koti
02'18 Eliisa Loukola - Gyromitra esculenta | Vyöry | Entinen elämä
02'22 Iida-Maria Remes - T.M.I.
02'24 Sakari Kyyrönen
02'26 Emilia Laatikainen - Järjestä nuoruus
02'30 Ona Iivonen - Identiteetti
02'34 Emilia Ojala - Metsän henget -sarja
02'38 Liisa-Irmelen Liwata - Writing Tool
02'50 Sylvester Kivelä - gintonic is my favourite drink
03'00 Minea Lång - FOCT (Future of Collective Thinking)
03'04 Emil Fihlman - Aikajana
03'11 Iiris Kamari, Alex Luonto - Menswear Project
03'22 Irene Suosalo - Collisions
03'36 Emil Lyytikkä - Artefakti
03'40 Annika Korhonen - Oletko koskaan maistanut jalkasieniburgeria? (Laita mailia jos huomaat puutteita tai virheitä!) [Videon spiikkiteksti] Pari viikkoa sitten tapahtui jotakin, jota voi kutsua yhteensattumaksi. Tai synkronismiksi, mikäli on lukenut Junginsa. Tai on muuten hörhö.
Amos Rexissä nimittäin järjestetään kolmen vuoden välein näyttely, johon valitaan 15-25-vuotiaiden taiteilijoiden töitä. Yhteensattuma oli se, että käydessäni ensimmäistä kertaa tässä Generation 2020 -näyttelyssä, olin kotona parhaillaan käymässä läpi arkistolaatikoita juuri noilta ikävuosiltani. Olen aina kirjoittanut ja tehnyt taidetta, joten vertailulta ei voinut välttyä.
Ensimmäinen havainto: damn millaiset välineet nykyisillä nuorilla on käytettävissään! Katsokaa vaikka vertailun vuoksi näitä aikanaan hienojakin laitteita joita minulla oli saman ikäisenä.
Nyt tietenkin odotatte, että seuraavaksi setä sanoo että nykynuorison välineet ovat ehkä hienoja, mutta sisällöt ihan paskaa.
Vaan enpä sano. Päinvastoin.
Kolmannenkin näyttelykäynnin jälkeen olen erittäin vaikuttunut. Nuorten tekninen osaaminen on lähes virheetöntä. Mutta myös nykytaide itse näyttää olevan suvereenisti tekijöiden hallussa. On pakko ihailla monipuolisesta näyttelystä välittyvää näkemyksellisyyttä ja osaamista. Nuori taide voi hyvin ja kehittyy, ainakin mikäli maailma pysyy edes jotenkin kasassa. Generation 2020 -näyttelyn jälkeen siihenkin on helpompi uskoa.
Näyttely käsittää hämmästyttävän laveasti erilaisia taiteen lajeja ja lähestymistapoja. On tietokonepeliä. On 3Dtä ja virtuaalitodellisuutta. Vahvasti käsitteellistä sisältöä. Löytyy maalausta, grafiikkaa ja veistoksia. Päällepuettavaa taidetta. Abstraktia liikkuvaa kuvaa ja valoa. Tekstiilitaidetta. Ääni- ja videotöitä. Jopa yhteisöllinen, muuntuva ja kehittyvä teos 1600 taidetestaajalle.
Vaikuttaa siltä, että suurelle osalle tekijöistä sisältö on keskeisin lähtökohta, jonka ympärille ilmaisu rakentuu, ammattimaisella otteella ja tarvittaessa yhdessä kumppaneiden kanssa. Myytti yksinäisestä nerosta näyttää todella haalentuneen, ja huvittavasti ehkä juuri se on luonut lisää tilaa tekijöiden persoonalle ja omalle äänelle.
Mutta missä määrin Generation 2020 todella heijastelee tuoreen taiteen tilaa? Otos ainakin on vaikuttava: näyttelyn teokset on valittu yli puolentoista tuhannen tarjokkaan joukosta. [Kuraattoreina toimivat Rexin Anastasia Isakova ja Katarina Timonen. Raatia johti taiteilija Hannaleena Heiska, ja mukaan oli museonjohtaja Kai Kartion ja yleisötyöpäällikkö Elsa Hesslen lisäksi kelpuutettu myös kaksi edellisen näyttelyn nuorta taiteilijaa, Eliel Tammiharju ja Sanni Weckman.] Näyttelyn kasaamisessa on epäilemättä ollut valtava työ, mutta ponnistelu ei ole mennyt hukkaan. Tässä valossa kotimaisen nykytaiteen tulevaisuus näyttää muhkealta. Mietoa kritiikkiä voisi korkeintaan esittää siitä, että videoteoksia oli useassa esityspisteessä sijoitettu peräkkäin. Määrän huomioiden ymmärrettävä, mutta kokijan kannalta harmittava ratkaisu.
Kaiken kaikkiaan Generation 2020 on erittäin kiinnostava ja tasokas näyttely. Paljon sydämiä tekijöille, kuraattoreille ja myös Amos Rexille, joka on ymmärtänyt lainata upeat salinsa nuorille. Ei ihme että Rex palkittiin juuri parhaana uutena kulttuurikohteena Euroopassa.
Suunta on rohkaiseva. Toivon nuorille tekijöille paljon hedelmällistä yhteistyötä yli kaikkien mahdollisten raja-aitojen. Jos meillä jotakin toivoa on, se löytynee juuri niistä asioista, jotka tekevät Generation 2020 -näyttelystä onnistuneen: teknologian viisaasta hyödyntämisestä, ennakkoluulottomasta yhteistyöstä ja tuoreista ajatuksista.
Käy kokemassa! Näyttely on auki 10. toukokuuta asti.