Nuoret 2023 -taiteilija Anni Porrasmäki kuului niihin, jotka joutuivat erityisesti kärsimään kompastelevasta konseptista tämänvuotisessa nuorten näyttelyssä.
IKITOMUn mielestä koko ajatus vaikutti heti alusta lähtien kummalliselta ja kohtuuttomalta. Kuuden näyttelyyn valitun taiteilijan työt nähtiin vain kahdessa videoteosillassa. Niissä parhaimmillaankin tavoitettava yleisö jää tietenkin murto-osaan tilaan sijoitettujen töiden katsojista. Sama toki pätee hieman lievempänä gallerioihin sijoitettuihin töihin.
Videoteoksilla on kuvataidekontekstissa vakiintunut esitystapansa, joka ei tietenkään ole täydellinen. On silti syytä kysyä, kuinka hyvä idea on jättää varsinkaan nuorten tekijöiden töitä nyt nähdyllä tavalla oman onnensa - ja vasta debytoivien tekijöittensä maineen - nojaan. No, Nuoret 2023 on toki arvokas rivi CV:ssä, mutta teokset olisivat nähdäksemme ansainneet hieman vahvempaakin näkyvyyttä.
Porrasmäki kertoo videolla varsinkin hänen kannaltaan katastrofaalisesti päättyneen ensi-illan kulusta ja toisen, paremmin sujuneen näytöksen jälkeisistä helpottuneista tunnelmistaan.
IKITOMU oli paikalla tilaisuudessa koko laajuudessaan, sillä tuotamme parhaillaan dokumenttielokuvaa Anni Porrasmäestä.
Taiteilijan vika? Vai sittenkin järjestelyjen?
Ensimmäinen Nuoret 2023 näytös kunnianarvoisassa Helsingin Taidehallissa meni varsin vakavasti pieleen. Monen pienemmän virheen lisäksi kaksi kuudesta videoteoksesta jäi näyttämättä kokonaan. Ei tällaisessa traditionaalisessa arvonäyttelyssä saisi kompuroida noin pahasti. Onneksi ongelmiin sentään puututtiin määrätietoisen näköisesti: keskiviikon näytöksessä laitteisto oli vihdoin ajan tasalla, joten videot eivät pätkineet, takana oleva koko seinän ikkuna oli pimennetty, ääntä suunnattu paremmin ja myös taustan häiriölähteitä pyritty vaimentamaan. Kangasta olisi silti voinut nostaa vieläkin ylemmäs, varsinkin kun kerrankin tilaa siihen olisi ollut metritolkulla. Toisen näytöksen katsomiskokemus oli sentään siedettävä.
Kuten ihan luonnollisestikin usein tapahtuu, itse tilaisuudessa vastuuta tapahtuneesta sysittiin kaikkialle muualle kuin järjestäjien niskaan. Myöhemmin järjestäjät sentään ryhdistäytyivät, ottivat vastuuta ja ilmoittivat, etteivät laitteet vastanneet vuokrattua. Parempi myöhään. Toivokaamme että lauantain 20.5. ylimääräisessä näytöksessä klo 17 kaikki sujuu paremmin.
Porrasmäki sanoo kammoksuneensa aluksi ajatusta teostensa näyttämisestä yleisönäytöksessä, mutta keskustelutilaisuuden ja katsojien vapaamuotoisemman kohtaamisen jälkeen tunne lieveni. Oman työn kokeminen samassa tilassa yleisön kanssa ja varsinkin suora palaute tuntuivat hyvältä ja antoivat ajattelemista ja eväitä pidemmäksikin aikaa. Vastoinkäymisten jälkeen kokemus oli siis hyvä, vaikkei hän lauantaina 20.5. järjestettyyn lisänäytökseen enää ehtinytkään jäämään.
Ellet ole vielä ehtinyt paikalle, nyt on korkea aika!